Vuonna 1986 Singaporessa, joka tunnetaan yhtenä maailman turvallisimmista maista, tapahtui mystinen ja ratkaisematon katoamistapaus, joka järkytti kansaa syvästi. Kaksi ala-asteen oppilasta, Zhuo Hongfa ja Guo Zhenan, katosivat jäljettömiin matkalla kouluun. Tämä tapaus tunnetaan nyt nimellä vuoden 1986 kaksoiskatoamistapaus, ja se on yksi Singaporen viime vuosikymmenten oudoimmista ja pelottavimmista rikosmysteereistä.
14, toukokuuta 1986, Guo Zhenan lähti kotoaan odottaakseen koulubussia. Hän ja useat muut lapset nousivat bussiin Blk 170 Toa Payoh Lorong 1:ssä, ja bussi saapui koulun sivuportille noin klo 12.20. Useat luokkatoverit näkivät Guo Zhenanin kävelemässä Nathar Roadin suuntaan, ilmeisesti hakemaan ystävänsä, Zhuo Hongfan, koululle. Zhuo Hongfa asui vain 500 metrin päässä koulusta, ja hän käveli kouluun päivittäin. Hänen äitinsä, Chen Yujuan, kertoi kuulleensa poikansa huutavan hänelle: “Äiti, Zhenan tulee hakemaan minua kouluun!” Pian sen jälkeen poika lähti kotoa, eikä häntä enää nähty sen jälkeen.
Kun koulupäivän ensimmäiset oppitunnit alkoivat, opettaja huomasi nimenhuudon aikana, että sekä Zhuo Hongfa että Guo Zhenan olivat poissa. Koulubussissa ollut lapsi vei Guo Zhenanin repun luokkahuoneeseen, mutta itse poika oli kadonnut. Luokkatoverit olivat aluksi huolettomia, olettaen poikien olevan yhdessä jossain lähellä, mutta kun iltapäivä eteni eikä kumpaakaan poikaa näkynyt, opettaja otti yhteyttä heidän perheisiinsä. Kun illan tullen selvisi, että molemmat pojat olivat yhä kateissa, perheet ilmoittivat asiasta poliisille.
Poliisi reagoi nopeasti. He aloittivat laajamittaisen etsintäoperaation koulun ympäristössä sekä läheisillä saarilla Pulau Ubin ja Pulau Tekong. Etsintöihin osallistui lähes sata poliisia, mutta viiden päivän etsinnöistä huolimatta ei löydetty mitään merkkejä lapsista. Poliisi yritti tavoittaa mahdollisia silminnäkijöitä televisiolähetyksillä ja lehtimainoksilla, mutta yksikään vihje ei johtanut ratkaisuihin. Tilanne kävi perheille yhä epätoivoisemmaksi, ja molemmat vanhemmat sairastuivat huolesta lapsiaan kohtaan.
Kahden pojan katoaminen herätti koko Singaporen yhteiskunnassa suurta huolta. Tapauksen vakavuuden vuoksi Singaporen poliisi käynnisti valtavan tutkinnan, johon osallistui kahdeksan kokenutta rikostutkijaa sekä yli 50 poliisia eri asemilta. He tekivät yhteistyötä myös Malesian poliisin kanssa laajentaakseen etsintöjä rajojen yli. Katoamistapausta ei kuitenkaan pystytty ratkaisemaan, ja mysteeri syveni entisestään.
Tutkinnan aikana poliisi esitti useita teorioita siitä, mitä lapsille oli voinut tapahtua. Ensimmäinen mahdollisuus oli karkaus, mutta molempien perheiden mukaan lapset olivat kilttejä ja vastuullisia eivätkä koskaan olisi lähteneet omille teilleen ilman lupaa. Toinen teoria oli hukkuminen, sillä toukokuussa tapahtui usein vesiturmia, mutta molemmat perheet kertoivat, että pojat pelkäsivät vettä eivätkä koskaan olisi menneet vapaaehtoisesti lähelle vesistöä.
Kolmas teoria oli sieppaus, mutta perheiden taloudellinen tilanne ei tukenut ajatusta lunnasvaatimuksiin perustuvasta kidnappauksesta. Neljäs mahdollisuus oli kosto, mutta kummallakaan perheellä ei ollut tunnettuja vihollisia tai riitoja, jotka olisivat voineet johtaa lasten sieppaukseen. Viimeisenä teoriana poliisi epäili kansainvälistä ihmiskauppaa, mutta tiukan rajavalvonnan takia oli vaikea uskoa, että kaksi lasta olisi viety maasta ilman, että kukaan olisi huomannut.
Poliisi käytti valtavasti resursseja tapauksen ratkaisemiseksi. He jakoivat kymmeniä tuhansia etsintäilmoituksia, kuulustelivat satoja ihmisiä ja tutkivat lukuisia johtolankoja. Vuoden 1986 lopulla tapauksesta tehtiin televisio-ohjelma, ja McDonald’s tarjosi jopa 100 000 Singaporen dollarin palkkion lasten löytämiseksi. Tämä palkkio oli tuohon aikaan huomattava summa, joka herätti laajaa julkista kiinnostusta, mutta kaikesta huolimatta tapauksessa ei edetty.
Vuonna 1996, kymmenen vuotta katoamisen jälkeen, yksityisetsivä Zheng Minghui tuli mukaan tutkimuksiin ja esitti järkyttävän väitteen. Hänen mukaansa Zhuo Hongfa ei ollut Chen Yujuanin biologinen poika, ja tapauksen taustalla olisi entisen aviomiehen, A Chengin, kosto. Chengillä ja Chenillä oli ollut taloudellisia ja henkilökohtaisia riitoja, ja Zheng epäili, että Cheng oli vienyt Hongfan osana tätä konfliktia. Chen kiisti nämä syytökset, mutta myönsi, että hänellä oli ollut riitoja entisen miehensä kanssa liiketoimintansa vuoksi. A Cheng pidätettiin, mutta poliisi ei löytänyt todisteita, jotka olisivat yhdistäneet hänet lasten katoamiseen, ja hänet vapautettiin.
Vuonna 2010 tapaukseen saatiin uusi käänne, kun salaperäinen henkilö lähetti tiedotusvälineille kirjeen, jossa hän kertoi nähneensä Zhuo Hongfan ja tuntemattoman miehen välikohtauksen ennen katoamista. Kirjoittajan mukaan mies oli väittänyt olevansa Zhuo Hongfan isä, mutta poika ei ollut halunnut lähteä hänen mukaansa. Tämän tiedonanto jäi kuitenkin ratkaisemattomaksi, eikä mysteerin lähettäjää saatu koskaan selville.
Vuodet kuluivat, ja huhut lasten kohtalosta levisivät ympäri Aasiaa. Yksi tarina kertoi, että Bangkokin kaduilla oli nähty kaksi mykkää kerjäläistä, joilta puuttui kädet ja jalat. Heidän väitettiin reagoineen voimakkaasti kadonneiden lasten kuviin, mutta heidän henkilöllisyyttään ei koskaan vahvistettu. Toinen huhu kertoi, että Etelä-Koreassa oli nähty nuori mies, joka muistutti Guo Zhenania, mutta tämäkään tieto ei johtanut pidemmälle.
Nykyään, yli 30 vuotta katoamisen jälkeen, tapaus on edelleen ratkaisematon. Kaksi lasta, jotka katosivat muutaman sadan metrin matkalla kouluun, ovat yhä kadoksissa, eikä heidän kohtalostaan ole saatu varmuutta. Vaikka monet ovat menettäneet toivonsa, perheet pitävät kiinni mahdollisuudesta, että heidän lapsensa ovat yhä elossa jossain päin maailmaa. Jos lapset ovat elossa, he olisivat nyt yli 40-vuotiaita. Heidän katoamisensa jää kuitenkin yhdeksi Singaporen historian suurimmista mysteereistä, joka kummittelee yhä maan kollektiivisessa muistissa.
Leave a Reply