John F. Kennedyn murha on yksi Yhdysvaltain historian tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista tapauksista. Kennedy murhattiin 22. marraskuuta 1963 ollessaan kampanjakiertueella Dallasissa, Texasissa, tavoitteena valmistautua vuoden 1964 presidentinvaaleihin. Kun Kennedyn avoauto, jossa ei ollut luodinkestävää suojaa, ajoi Dallasin keskustan läpi, häneen osui useita laukauksia, jotka lopulta tappoivat hänet. Tämä järkyttävä tapahtuma johti moniin tutkimuksiin ja synnytti lukemattomia salaliittoteorioita, jotka ovat herättäneet epäilyksiä Kennedyn kuoleman todellisista syistä ja taustoista.

Murha tapahtui Dealey Plazalla, kun Kennedyn autosaattue eteni hitaasti vilkuttaen yleisölle. Ensimmäinen laukaus osui Kennedyn kaulaan, toinen Texasin kuvernööri John Connallyyn ja kolmas laukaus osui presidentin päähän, tappaen hänet välittömästi. Lee Harvey Oswald, entinen merijalkaväen tarkka-ampuja, pidätettiin pian tapahtuman jälkeen, ja häntä syytettiin murhasta. Oswald työskenteli Dallasin koulukirjavaraston kuudennessa kerroksessa, josta väitettiin, että laukaukset ammuttiin. Poliisi löysi murhapaikalta Carcano M91/38 -kiväärin, jota pidettiin murha-aseena.

Oswald ei kuitenkaan koskaan saanut mahdollisuutta oikeudenkäyntiin, sillä vain kaksi päivää myöhemmin hänet ammuttiin kuoliaaksi yökerhon omistaja Jack Rubyn toimesta, kun poliisi oli siirtämässä Oswaldia vankilasta. Rubyn motiivit ovat olleet jatkuvan spekulaation kohteena, ja monet uskovat hänen kuuluneen laajempaan salaliittoon, joka halusi vaientaa Oswaldin. Rubyn murha Oswaldista herätti heti kysymyksiä ja lisäsi epäilyksiä siitä, ettei tapaus ollut niin yksinkertainen kuin viralliset tahot väittivät.

Pian Kennedyn murhan jälkeen presidentti Lyndon B. Johnson perusti Warrenin komission, jonka tehtävänä oli tutkia murhaa perusteellisesti. Vuonna 1964 julkaistu Warrenin komission raportti päätyi siihen tulokseen, että Lee Harvey Oswald oli toiminut yksin murhatessaan presidentin. Komissio totesi, että Oswald ampui kolme laukausta koulukirjavaraston kuudennesta kerroksesta, ja että kaikki laukaukset osuivat Kennedyn autoon. Tämä virallinen tutkimus ja sen johtopäätös kuitenkin synnyttivät valtavan määrän kiistaa ja epäilyksiä.

Yksi merkittävimmistä kiistakohdista on niin kutsuttu “taikaluoti”, eli C399-luoti, jonka Warrenin komissio väitti osuneen sekä presidentti Kennedyyn että kuvernööri Connallyyn. Komission mukaan tämä yksi ja sama luoti aiheutti useita haavoja molempiin miehiin ennen kuin se putosi Connallyn paareille sairaalassa. Luoti oli lähes täydellisessä kunnossa, mikä herätti epäilyksiä siitä, kuinka se olisi voinut aiheuttaa kaikki nämä vammat ja silti pysyä ehjänä. Fysiikan lait ja luodin liikerata eivät monien asiantuntijoiden mukaan tue Warrenin komission johtopäätöstä, mikä on johtanut jatkuvaan epäluuloon siitä, oliko Oswald ainoa ampuja.

Näiden epäilyjen myötä erilaiset salaliittoteoriat ovat nousseet esiin. Monet uskovat, että Oswald ei voinut olla ainoa ampuja ja että paikalla oli todennäköisesti toinen tai useampia tarkka-ampujia. Esimerkiksi entinen New Orleansin piirisyyttäjä Jim Garrison oli yksi niistä, jotka uskoivat, että Kennedyn murha oli laajamittaisen salaliiton tulos. Garrisonin tutkimukset veivät hänet siihen johtopäätökseen, että CIA, FBI, Pentagon ja jopa varapresidentti Lyndon Johnson olivat osallisina murhaan. Garrisonin mukaan monet valtaapitävät tahot Yhdysvalloissa pitivät Kennedyn politiikkaa uhkana heidän omille intresseilleen. Erityisesti Kennedyn päätös olla tukematta Sikojenlahden epäonnistunutta maihinnousua Kuubassa ja hänen vastustuksensa Vietnamin sodan laajentamiselle olivat herättäneet vihamielisyyttä Pentagonissa ja CIA:ssa.

Oswaldin työpaikka ja hänen liikkeensä salamurhapäivänä ovat myös herättäneet monia kysymyksiä. Kuusi päivää ennen Kennedyn murhaa Oswald palkattiin työskentelemään Dallasin koulukirjavarastossa, ja salamurhapäivänä presidentin autosaattueen reittiä muutettiin viime hetkellä, mikä aiheutti sen, että saattue ajoi suoraan Oswaldin työpaikan alitse. Tämä reitinmuutos on ollut yksi salaliittoteoreetikoiden suosima spekulaation aihe, erityisesti koska Dallasin pormestari, joka määräsi muutoksen, oli CIA:n varajohtajan veli.

Jack Rubyn kuolema vangitsemisen jälkeen herätti lisää epäilyksiä siitä, että jotkut tahot halusivat vaientaa kaikki Kennedyn murhaan liittyvät todisteet. Ruby kuoli neljä vuotta myöhemmin vankeudessa, ja hän kertoi kuolemaansa ennen perheelleen uskovansa, että hänet oli myrkytetty. Rubyn lisäksi monet Kennedyn murhaan liittyvät avaintodistajat kuolivat mystisissä olosuhteissa. Yli 115 ihmistä, jotka olivat osallisina murhatutkimuksissa, toimittajina tai todistajina, kuoli vuosina 1963–1993. Näiden kuolemien korkea määrä on saanut monet epäilemään, että murhaan liittyvä laajempi salaliitto oli yrittänyt varmistaa, ettei totuus koskaan paljastuisi.

Vuonna 1992 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi lain, joka määräsi, että kaikki Kennedyn murhaan liittyvät asiakirjat olisi julkistettava 26. lokakuuta 2017 mennessä. Kun määräaika lähestyi, monet toivoivat, että asiakirjat voisivat tuoda valoa tähän ratkaisemattomaan tapaukseen. Kuitenkin, kun tuo päivä koitti, presidentti Donald Trump päätti lykätä yli 2 800 asiakirjan julkistamista kansallisen turvallisuuden vuoksi, ja niiden salassapitoa jatkettiin vuoteen 2038 asti. Tämä päätös lisäsi entisestään spekulaatioita siitä, että hallitus saattaisi piilotella tärkeitä tietoja Kennedyn murhaan liittyen.

Vaikka Kennedyn murhaa on tutkittu laajasti ja viralliset tutkimukset ovat päätyneet siihen, että Lee Harvey Oswald toimi yksin, monet amerikkalaiset eivät ole koskaan hyväksyneet tätä johtopäätöstä. Salaliittoteoriat jatkuvat, ja tapaus on inspiroinut lukuisia kirjoja, elokuvia ja dokumentteja. Historioitsijat ja tutkijat jatkavat keskustelua siitä, mitä todella tapahtui marraskuun 22. päivänä 1963.

Monet uskovat, että Kennedyn murha muutti Yhdysvaltain historiaa peruuttamattomasti. Jos Kennedy olisi elänyt ja voittanut vuoden 1964 presidentinvaalit, hänen vaikutuksensa Vietnamin sotaan, kansalaisoikeusliikkeeseen ja talouspolitiikkaan olisi saattanut olla merkittävä. Murha kuitenkin katkaisi nämä mahdollisuudet, ja Kennedyn perintö on sen jälkeen ollut mysteerin ja spekulaation varjostama.

Kennedyn kuolema jätti amerikkalaiseen yhteiskuntaan syvän haavan, joka ei ole koskaan täysin parantunut. Kansa etsii yhä vastauksia kysymyksiin, joita viralliset tutkimukset eivät ole onnistuneet selittämään tyydyttävästi. Vasta tulevaisuudessa, kun kaikki asiakirjat julkistetaan, voidaan ehkä vihdoin saada kokonaiskuva siitä, mitä todella tapahtui Dealey Plazalla marraskuun 22. päivänä 1963.