Mary Reeserin mysteerinen kuolemantapaus on yksi historian oudoimmista ja tunnetuimmista esimerkeistä ilmiöstä, jota kutsutaan spontaaniksi ihmisen itsesyttymiseksi. Tapahtumat sijoittuvat toiseen heinäkuuta 1951 Saint Petersburgiin, Floridan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Tuona aamuna Maryn vuokranantaja rouva Carpenter yritti toimittaa Marylle sähkeen, mutta huomasi asunnon oven olevan kiinni ja ovenkahvan polttavan kuuma. Huolestuneena hän kutsui paikalle apua, ja kun ovi lopulta saatiin avattua, sisällä odotti kammottava näky: huone oli täynnä nokea ja kuumaa ilmaa, ja Maryn ruumis oli lähes kokonaan palanut tuhkaksi. Vain yksi jalka ja muutama luunpala olivat säilyneet, mutta muu keho oli kadonnut tulen voimasta.

Tämä tapaus herätti laajaa huomiota ja hämmennystä, sillä huoneessa ei ollut merkkejä suuresta tulipalosta. Vain pieni alue oli palanut, eikä ympäröivä huoneisto ollut vaurioitunut laajamittaisesti. Tulipalon olisi pitänyt olla niin kuuma, että koko rakennus olisi tuhoutunut, mutta jostain syystä tuli rajoittui Maryn ruumiiseen. Poliisi ja asiantuntijat tutkivat tapausta, mutta eivät löytäneet selitystä sille, miten tällainen palo oli voinut syntyä ilman syttyviä aineita tai merkittävää lämmönlähdettä.

Tutkimusten aikana FBI lähetti Saint Petersburgin poliisilta saadut todisteet laboratorioon analysoitavaksi, mutta mitään syttyvää ainetta tai selitystä palolle ei löytynyt. Vaikka jotkut naapurit olivat kertoneet nähneensä pallosalaman iskevän Maryn asunnon läpi, tämä teoria hylättiin nopeasti todisteiden puutteen vuoksi. Lopulta poliisi ja FBI joutuivat esittämään varovaisen teorian, että kyseessä voisi olla ihmisen spontaani itsesyttymisilmiö – ilmiö, jossa henkilön ruumis syttyy itsestään tuntemattomasta syystä.

Ihmisen spontaania itsesyttymistä on raportoitu useissa historiallisissa tapauksissa, joista tunnetuimmat juontavat juurensa 1600-luvulle. Tällaisissa tapauksissa uhri palaa lähes kokonaan tuhkaksi, mutta ympäristö pysyy suhteellisen koskemattomana, aivan kuten Mary Reeserin tapauksessa. Ilmiön selitykseksi on esitetty esimerkiksi alkoholin käyttöä tai sähkömagneettista ilmiötä, mutta nämä teoriat eivät ole saaneet tieteellistä tukea.

Yksi selitys, joka nousi esiin vuonna 2001, oli niin sanottu “sydänlankailmiö”. Tässä teoriassa ihmiskehon rasva toimii kuten kynttilän vaha, sytyttäen hitaan palamisen, joka tuhoaa suurimman osan kehosta. Teoria sai tukea kokeellisista tutkimuksista, joissa sian ruumiita käytettiin mallintamaan mahdollista palamisprosessia. Kokeiden perusteella palaminen voisi tapahtua hyvin hitaasti ja polttaa kehon kuin kynttilä, selittäen, miksi palanut alue oli niin pieni ja miksi Maryn kehosta jäi jäljelle vain vähän.

Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan hyväksyneet sydänlankailmiö-teoriaa. Antropologi Wilton M. Krogman oli yksi skeptikoista ja totesi, että ihmisen ruumis ei voisi palaa niin täydellisesti ilman erittäin korkeaa lämpötilaa. Hän myös kyseenalaisti sen, miksi Maryn kallo oli pienentynyt, sillä yleensä kallon pitäisi laajentua kuumuudessa. Krogman esitti jopa mahdollisuuden, että Mary olisi murhattu ja ruumis olisi sytytetty tuleen jälkikäteen.

Vaikka sydänlankailmiö-teoria voi tarjota joitakin vastauksia, se ei pysty selittämään kaikkia Mary Reeserin tapaukseen liittyviä outoja piirteitä. Krogmanin huomiot kallon koon muutoksista ja palamisen täydellisyydestä herättävät edelleen kysymyksiä. Lisäksi monet asiantuntijat pitävät ihmisen spontaania itsesyttymistä edelleen liian epätodennäköisenä ilmiönä ilman selkeämpää tieteellistä näyttöä.

Mary Reeserin kuolema jäi suureksi mysteeriksi. Hänen jäännöksensä haudattiin hänen aviomiehensä viereen Pennsylvaniassa, mutta hänen tapaustaan ei koskaan täysin ratkaistu. Vaikka tapahtuneesta on jo kulunut yli seitsemänkymmentä vuotta, se herättää edelleen keskustelua ja kiehtoo tutkijoita ja paranormaaleista ilmiöistä kiinnostuneita. Mary Reeserin tapaus jää yhdeksi historian oudoimmista kuolemantapauksista, joka jatkaa ihmisten mielikuvituksen kutkuttamista.