Tämä tapaus kertoo Malesian Johorin osavaltiossa vuonna 1993 tapahtuneesta karmivasta murhien sarjasta, johon liittyi musta magia ja noituus. Tapauksen keskiössä oli Mazlan Idris, Malesian eteläisen alueen kansanedustaja, joka katosi heinäkuussa 1993. Mazlanin katoaminen herätti poliisin huomion, ja tutkinnassa löydettiin hänen paloiteltu ruumiinsa Labisin pikkukaupungista, betonilaatan alta piilotettuna. Tämä löytö järkytti niin poliisia kuin koko Malesian kansaa.

Mazlanin murha johti tutkimukset Mona Fandeyn ja hänen miehensä Affendi Mohammed Rahmanin luo. Mona oli entinen laulaja ja vesibaletin harrastaja, joka oli siirtynyt mustan magian harjoittajaksi. Hän oli tunnettu Kuala Lumpurissa noituudestaan ja väitti hallitsevansa maagisia voimia, jotka voisivat muuttaa ihmisten kohtaloa. Mona houkutteli Mazlanin noitaklinikalleen, lupaten tälle vaurautta ja menestystä mustan magian avulla. Mazlan maksoi Monalle suuren summan rahaa ja siirsi kiinteistönhallintaoikeutensa tälle. Tapaamisessa, jossa Mazlan odotti saavansa onnea tuovan rituaalin, Mona ja hänen avustajansa Juraimi surmasivat hänet kirveellä, paloittelivat ruumiin 18 osaan ja hautasivat sen talon alle.

Poliisi pidätti Monan, Affendin ja Juraimin, jotka kuulusteluissa tunnustivat Mazlanin murhan ja jopa myönsivät syöneensä osan hänen sisäelimistä saadakseen lisää voimaa mustasta magiasta. Tutkinnan aikana kävi ilmi, että Mazlanin murha ei ollut Monan ensimmäinen rikos. Mona ja hänen miehensä olivat surmanneet vähintään kolmekymmentä ihmistä, mukaan lukien perheitä ja lapsia, joiden ruumiit he olivat paloitelleet ja haudanneet eri puolille maata. Nämä uhrit olivat usein Monan noitaklinikan asiakkaita, jotka olivat uskoneet Monan lupauksiin maagisista voimista.

Monan ja hänen miehensä motiivina oli saavuttaa lisää voimaa ja rikkauksia mustan magian avulla. He uskoivat, että ihmishengen riistäminen voisi vahvistaa heidän maagisia kykyjään. Mona käytti viehätysvoimaansa ja oveluuttaan houkutellakseen ihmisiä noitaklinikalleen ja teki heistä uhrejaan. Heidän toimintaansa kuului myös rituaalien suorittaminen, joissa he käyttivät mustan magian esineitä ja symboleja, sekä söivät eläinten, kuten mustan koiran, lihaa. Heidän uhrinsa olivat usein varakkaita tai yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä, jotka olivat valmiita maksamaan suuria summia saadakseen Monan tarjoamaa apua.

Tapauksen käsittely oikeudessa oli pitkällinen ja herätti paljon julkista huomiota. Mona esiintyi oikeudenkäynneissä ylimielisenä ja itsevarmana, hymyillen kameroille ja pukeutuen näyttävästi. Hän ei osoittanut katumusta teoistaan ja vaikutti nauttivan saamastaan huomiosta. Oikeudessa esitetyt todisteet ja tunnustukset kuitenkin johtivat siihen, että Mona, Affendi ja Juraimi tuomittiin kuolemaan vuonna 1995. Tuomio pantiin täytäntöön vuonna 2001, jolloin heidät hirtettiin.

Monan tapaus järkytti Malesiaa syvästi ja herätti laajaa keskustelua noituudesta ja mustasta magiasta. Vaikka Mona uskoi voivansa paeta kuolemaa maagisten voimiensa avulla, hän lopulta hävisi fyysiselle todellisuudelle. Hänen tarinansa on varoittava esimerkki siitä, mihin ahneus, valta ja usko yliluonnolliseen voivat johtaa. Tapaus osoittaa myös, kuinka ihmisten heikkouksia voidaan käyttää hyväksi, ja kuinka usko yliluonnolliseen voi ajaa ihmisiä tekemään järkyttäviä tekoja.

Malesialainen ohjaaja teki elokuvan tästä tapauksesta, joka julkaistiin vuonna 2018. Elokuva toi tapauksen uudelleen esille ja muistutti ihmisiä Monan ja hänen kumppaneidensa julmuuksista. Vaikka Mona itse oli varma siitä, että hänellä oli maagisia voimia, hänen kohtalonsa osoitti, että lopulta kukaan ei ole immuuni oikeudenmukaisuudelle. Tapaus jäi elämään Malesian rikoshistoriaan yhtenä maan karmivimmista rikoksista.